Elinkeino- ja kilpailukykyjaosto sai suullisen mutta ei kirjallista selvitystä Karhusaareen suunnitellusta kymmenien miljoonien eurojen kulttuurihankkeesta.
ESPOON Karhusaareen isoa lastenkulttuurin keskusta suunnittelevan Lastenmaailma-hankkeen vetäjät antoivat maanantaina hankkeen tilannekatsauksen kaupunginhallituksen elinkeino- ja kilpailukykyjaostolle.
Lastenmaailma-hankkeen suunnitelmia jaostolle esittelivät Taneli Heikka, Minna Santakari, Eero Lundén ja Jussi Nurmio.
Suunnittelu- ja mainostoimisto N2 ja sen kylkeen perustettu Lastenmaailma-yhdistys suunnittelevat Länsiväylän viereen Karhusaareen lapsille suunnattua teemapuistoa hulppeine rakennuksineen. Hanke sai suunnitteluvarauksen kapealle ja varsin koskemattomalle ranta-alueelle Länsiväylän eteläpuolella viime tammikuussa.
JAOSTON jäsen Mari Anthoni (vihr) on vastustanut hanketta sen julkitulosta saakka, eikä mielipide muuttunut jaostolle annetun selonteon jälkeen.
”Suunnitelmissa ei edelleenkään ole oikein konkretiaa, vaikka vuosi on ollut aikaa. Suunnitelmat tuntuvat yhä heppoisilta”, Anthoni sanoo.
Anthonia huolestuttaa erityisesti hankkeen rahoitus. Lastenmaailma-hankkeen hintalapuksi on aiemmin kerrottu 70 miljoonaa euroa, mutta nyt summaksi arvioitiin ilman Keilaniemen puolelle tarvittavia pysäköintipaikkoja noin 40–60 miljoonaa. Kasassa on tällä hetkellä 60 000 euroa eli tuhannesosa.
Opetus- ja kulttuuriministeriöltä on saatu 10 000 euroa suunnittelu- ja ideointityöhön. Itsenäisyyden juhlavuoden lastensäätiö Itla osallistuu hankkeeseen 50 000 eurolla.
”TAVOITTEENA on, että sisällönsuunnittelun rahoitus vahvistuu ja keskeiset rahoittajat varmistuvat vuoden 2020 aikana”, totesi rahoitusneuvotteluista vastaava Lastenmaailma ry:n hallituksen puheenjohtaja Jussi Nurmio yhdistyksen viime viikolla medialle lähettämässä tiedotteessa.
HS tiedusteli Nurmiolta vielä maanantaina puhelimitse, paljonko rahoitusta aiotaan saada kasaan ensi vuoden aikana ja mihin summaan oltaisiin tyytyväisiä.
”On mahdoton sanoa summaa tässä vaiheessa. Tällaisten hankkeiden rahoitus on pitkäaikainen prosessi”, Nurmio totesi
”Emme edes tiedä, mikä rakennuksen muoto on, onko se oma vai vuokrakiinteistö.”
Nurmio kertoi, että rahoitusneuvotteluita käydään säätiöiden ja yritysten kanssa. Neuvotteluihin puolestaan vaikuttavat paikan sisällön ja alueen suunnittelu.
Lastenmaailma-hankkeen vetäjät ovat kertoneet, että heitä on inspiroinut Tukholman Junibacken. Junibackenin vierailijamäärä on runsaat 300 000 vuodessa.
Anthonia ihmetyttää myös, ettei elinkeino- ja kilpailukykyjaosto saanut selostusasiana läpi käytyyn asiaan kirjallista materiaalia, johon olisi voinut tutustua.
”Emme saaneet tietoa suunnitteluvarauksen saajilta, emmekä saaneet kaupungin virkavastuulla virkatyönä veronmaksajien rahoilla Karhusaaresta teettämiä omia luonto- ja kulttuuriselvityksiä”, Anthoni kummeksuu.
Luontoselvityksessä todetaan muun muassa, että ”erityistä Karhusaaressa ovat vanhat, jo kilpikaarnaisiksi kehittyneet männyt, joita kasvaa rantaraitin läheisyydessä ja kallioilla. Satojen vuosien ikäisten mäntyjen suuri määrä tekee Karhusaaresta ainutlaatuisen Espoossa.”
Karhusaaren näkyvin maamerkki tällä hetkellä on Sinebrychoffin huvila, jossa toimii taidekeskus.
Tuoreessa luontoselvityksessä todetaan, että Sinebrychoffin huvilan yhteydessä toiminut maatila on jättänyt vahvan jäljen alueen luontoon kulttuuriperäisten kasvien ja monien niittyjen muodossa.
Anthonin mielestä kaupungin päättäjien olisi syytä keskustella siitä, onko vuoden 2020 loppuun saakka annettua suunnitteluvarausta syytä jatkaa.
”Ehdottomasti pitäisi puhaltaa peli poikki, jos alkaa näyttää siltä, että hanke ei ole realistinen”, Anthoni sanoo viitaten sekä rahoitukseen että luonto- ja kulttuuriselvityksiin.
JAOSTOSSA Sdp:tä edustava Juri Aaltonen sanoo, että ei ole vielä muodostanut kantaansa hankkeeseen.
”En ole puolesta, enkä vastaan”, Aaltonen sanoo ja toivoo lisää tietoa hankkeesta ennen kuin muodostaa kantaansa.
”Viestinnän avoimuuden puute estää kannan ottamisen.”
”Toivon ja vaadin avoimuutta ja selkeyttä lisää. Salamyhkäinen olo ei edistä hanketta eikä päätöksentekoa. Petrattavaa on, kun selvityksiä ei saateta päätöksentekijöille tiedoksi”, Aaltonen sanoo.
Teemu Lahtinen (ps) sanoo, että jaoston maanantaina saama selvitys toi lisävalaistusta asiaan.
”Suhtaudun hankkeeseen periaatteessa myötämielisesti, mutta paikka on kaavallisesti vaikea.”
Jaostossa kokoomusta edustavan Mikko Laakson mielestä suunnitteluvaraukselle on nyt nähdyn perusteella perusteet.
”Suunnitteluvarauksen he ovat ansainneet, mutta muuten kantani ei ole vielä joo tai ei. Yleisellä tasolla suhtaudun positiivisesti hankkeisiin, jotka lisäävät Espoon vetovoimaa ja joiden rahoitus on yksityistä. Keilaniemen alue on mielenkiintoinen, ja on hienoa, että kehitetään ison maailman juttuja.”
LASTENMAAILMA-YHDISTYKSEN tavoitteena on, että Karhusaaren kaavoitus alueen uudistamiseksi voisi alkaa vuoden 2020 aikana.
Hanke ei voi toteutua ilman asemakaavan muuttamista, sillä Karhusaaressa on muinaismuistolailla suojeltuja alueita ja suojeltuja rakennuksia.
Karhusaaren säilyttämiseksi luonto-, virkistys- ja kulttuurikäytössä ilman Lastenmaailmaa ja alueen massiivista muuttamista on perustettu Pro Karhusaari -yhdistys.
Yhdistys kerää nimiä kuntalaisaloitteeseen. Aloitteen tavoitteena on se, että Karhusaaren suojelukaavaa ei purettaisi ja alueen rakennukset ja maa-alueet muinaishautoineen kulttuurihistoriallisine ja luontoarvoineen säilyisivät jälkipolville.
Satu Pajuriutta / HS
Linkki juttuun Helsingin Sanomien sivulle