Espoolaiset ovat toivoneet aktiivista toimintaa Karhusaareen. Karhusaari-viikolla järjestettiin kokeeksi puolensataa tapahtumaa. Yksi toivottu aktiviteetti oli suunnistaminen. Espoon Suunta tarttui haasteeseen ja järjesti 23.8. kaikille avoimen suunnistustapahtuman. Kolmen radan sprinttisuunnistus oli Karhusaaren tuoreen suunnistuskartan ensimmäinen julkinen testi. Karttoja jaettiin yli 70 osallistujalle ja radat kiersi satakunta suunnistajaa.
Espoon Suunta – sprintti suunnistustapahtuma (Karhusaariviikko)
Kyseessä oli matalan kynnyksen suunnistus, jossa ajalla ei ole ollut väliä. Osallistujat kiersivät tasoillensa sopivan radan yksin tai vaikka perheen kanssa kävellen tai ystävien kanssa hölkkäillen. Tyyli oli vapaa! Eikä haitannut vaikka kaikkia rasteja ei löytyisikään! Suunnistuksen pystyi läpiviemään, vaikka ei olisi aiemmin pitänyt karttaa kädessä. Espoon Suunnan ohjaajat opastivat tarvittaessa.
Myös Espoon kaupungin kesäharjoittelija Elisa Iso-Kokkila kokeili suunnistusta. Hän on ollut elokuun työssä Karhusaaressa ja oli mm. raivaamassa Teatteri Hevoskengän 25.8. ”Satuhahmot ihan pihalla” -esitykseen sopivaa nurmipihaa Hevosmiehentalon edustan umpipöheiköstä luonnon näyttämöksi.
Elisa kertoo suunnistuskokemuksestaan:
”Osallistuin tänään Espoon suunnan järjestämään suunnistustapahtumaan Karhusaaressa. Osallistujilla oli kolme karttavaihtoehtoa, joista valita. itse päädyin valitsemaan lyhyimmän ja helpoimman, mikä osoittautui juuri sopivaksi aloittelijoille. Kun olin valinnut karttani, sain myös hyvät ohjeet ja pikakertauksen yleisistä karttamerkinnöistä. Kompassia ei tarvinnut tätä suunnistusta varten.
Helpoimman kartan rastit sijaitsivat kaikki lähellä Sinebrychoffin huvilaa, joka helpotti rastien löytämistä. Rastit oli merkattu karttaan numeroilla ja niiden muodostama reitti oli looginen seurata. Lähtöpiste oli merkattu selkeästi isolla K-kirjaimella.
Vaikka rastit olivat melko lähellä toisiaan, pääsin silti kiertämään Huvilan pihapiirissä, mikä oli mielestäni hyvä tapa tutustua Karhusaaren historiallisiin rakennuksiin.
Suurin osa kartan rasteista oli helppo löytää, 
mutta muutama rasti vaati hieman etsimistä. Vaikeustasoa lisäsi seitsemännen rastin kohdalla se, että se oli lähellä toisen radan rastia, eikä rasteissa ollut mitään merkkiä, josta ne olisi voinut tunnistaa. Piti siis katsoa tarkkaan missä kohtaa karttaa on. Itse kävelin oikean rastin ohi huomaamattani ja päädyin väärän reitin rastille. Vaikeuksistani huolimatta löysin lopulta oikean rastin ja sain nauttia vehreästä luonnosta ja hyvästä ilmasta.
Kaiken kaikkiaan minulta meni rastien löytämiseen noin 20 minuuttia, sillä kävelin rauhassa koko matkan. Kahdessa muussa kartassa rasteja oli enemmän ja niiden välillä myös enemmän matkaa, mikä varmasti lis
äisi vaikeustasoa ja suunnistukseen käytettyä aikaa. Vaihtoehtona oli myös kulkea jokaisen kartan reitti.
Valitsemani reitti oli kolmesta reitistä helpoin, mutta jos kunnolla haluaa hikoilla pitempi reitti olisi varmasti myös aktiivisille lenkkeilijöille ja suunnistus intoilijoille erinomainen vaihtoehto. Suoritettuani reitin sain myös pitää kartan. 😊”
