HISTORIAA

Karhusaari

Nicolas Sinebrychoff (1856–1896) erotti vuonna 1890 Hagalundin kartanosta Björnholmin ja rakensi sinne omavaraisen maatilakokonaisuuden. Sen rakentaminen sijoittuu vuosiin 1888–1892. Uusrenessanssia edustavat rakennukset suunnitteli arkkitehti Karl August Wrede (1859–1943). Hänen muita töitään on mm. Helsingin Kluuvissa Wreden pasaasi ja Turun kaupunginkirjasto.

Karhusaaren suunnittelun lähtökohtana oli, että rakennusryhmää ympäröivä puisto liittyy asteittain saaren alkuperäiseen luontoon istutusten, hiekkakäytävien, pengerrysten, siltojen ja laiturien välityksellä. Italialaista palatsityyliä noudattelevan päärakennuksen kanssa samaan linjaan tuli lasiseinäinen ruusutarha jääkellareineen, sauna ja venevaja. Rakennusryhmän lounaispuolelle tuli palvelusväen asuintalo, puuliiteri ja pieni leikkimaja. Palvelusväen asuintalosta luoteeseen rakennettiin talli, navetta, meijeri, sikala, kanala, viljamakasiini, mankeli, mylly, käymälä, valjashuone, vajat, liiterit ja varastot sekä puutarhurin asuintalo. Riihi rakennettiin kauemmaksi.

Harvinaislaatuinen maatilakokonaisuus

Karhusaaressa harjoitettiin maatilataloutta omine peltoineen, hyötypuutarhoineen, meijereineen ja riihineen. Näistä ajoista on säilynyt harvinainen maatilakokonaisuus, joka tulisi kunnostaa jälkipolvien ihasteltavaksi sen sijaan, että talousrakennukset purettaisiin ja niiden paikalle rakennettaisiin uudisrakennuksia.

”Asiantuntijat pitävät huvilaa monine talousrakennuksineen Espoon 1800-luvun huviloista rakennustaiteellisesti arvokkaimpana ja mielenkiintoisimpana.”

Espoon perinneyhdistys

”Kulttuurihistorialliset ja rakennushistorialliset arvot: ainutlaatuinen, arkkitehtonisesti yhtenäinen ja poikkeuksellisen monipuolinen huvila ja talousrakennusten kokonaisuus.”

Karhusaaren ympäristöselvitys ja maisema-analyysi: Arkkitehtitoimisto Kristina Karlsson Kati Salonen ja Mona Schalin Arkkitehdit Oy, Maisemasuunnittelu Hemgård asiantuntija.

Kuva: Matti Huuhka, 1980, Espoon kaupunginmuseo
Kuva: Julia Weckman, 2019

Sinebrychoffin huvila rantaraitin helmeksi!

Yhdessä Keilaniemen modernien tornitalojen kanssa Karhusaaren huvila talousrakennuksineen edustaa suomalaisen arkkitehtuurin kerroksellisuutta: nostalgista historiaa ja modernia nykyaikaa.

Uniikki kartano lasiverantoineen, kaarevine kaksoisportaineen, salaovineen ja kaakeliuuneineen on luokiteltu maakunnallisesti merkittäväksi kulttuuriympäristöksi. Herkissä kattomaalauksissa on nähtävissä koristemaalari C H Carlssonin kädenjälki. Hän oli mukana myös Kansalliskirjaston kirjastorakennuksen ja Aleksanterin teatterin koristelussa.

Kunnostettu maatilamiljöö Rantaraitin huipennukseksi

Helsingissä Suomelle merkittävän Sinebrychoffin suvun historia on nivoutunut osaksi kaupunkilaisten elämää. Sinebrychoffin museo on suosittu, panimohevoset asustavat Hietalahdessa ja Sinebrychoffin puisto liittyy monien rakkaimpiin muistoihin.

Hagalundin hyvät ihmiset

Suku teki paljon espoolaisten hyväksi: ylläpitivät sairaanhoitoa, koulua ja jakoivat avustuksia vähäosasille. Ennen niin loistokas Karhusaari puistoineen on päästetty sivistymättömän surulliseen tilaan. Kunnioittaaksemme Sinebrychoffin muistoa, meidän tulee vaalia yhteistä kulttuuriperintöämme helsinkiläisten tavoin.

Osallistu kuntalaisaloitteeseen!

Me kuntalaiset voimme vaikuttaa omalla aktiivisuudellamme siihen, että Karhusaaren miljööstä tulee espoolaisten elävä olohuone ja Sinebrychoffien historia nivoutuu nykypäivään, osaksi espoolaisten elämää.

Osallistu kuntalaisaloitteeseen tästä linkistä.

Karhusaaren keittiökerroksen ikkunaluukut. Kuva: Julia Weckman
Rantaraitilla. Kuva: Julia Weckman